maanantai 12. marraskuuta 2012

Suklaakakku

Kun on ostanut halvan kirjan, jossa herkullinen ohje jos toinenkin. Sitä saattaa vallan tuntua. Että leipasenpas. Hankin värkit jo viikko sitten. Vain kananmunat unohtuivat. Kun kyseiset valkoiset soikiot kuitenkin löytyivät keittiön lasikippooni monen mutkan kautta (oli isänpäivä ja kaupat eivät olleet auki, eikä meikäläinen sellasta muistanu), en enää jaksanutkaan leipoa piirasta. Suklaista. 


Pöytä koreaksi,
Kirja arjesta nauttimisen taidoista.
IKEA. 


Tänä aamuna suklaapiirakka jo kummitteli. Aivan kuin maistui suussa. Töissäkin. Eihän siinä kotiuduttua sitten auttanut kuin kääriä hihat ja sulattaa suklaa. Taikina oli sikahyvää. Enpä muistanut milloin olisin nuollut taikinakipon (niin) puhtaaksi. Ai, enhän pahemmin ole leiponutkaan. Joo. Piirakka meni uuniin. Paistoin ja kurkin. Jotten paistaisi liian kauan. Jotta mutakakun kosteus ja pehmeys säilyisi. Tulisi. 

Paistoin kauemmin kuin ohjeessa. 
Odotin malttamattomana jäähtymistä. 
Vesikielellä. 
Leikkasin kauniille lautaselleni 
valuvaa taikinaa. 
Oujee. 

Mutta hyvää se oli. 
Kokeile ite onnistutko. 
Mutta älä kerro sitä mulle. Pliis. 
Saattaisin tuntea itteni huonoksi leipuriksi. 
Nyt voin syyttää tuota kirjan tekijää, ettei niiden ohje ole hyvä. Että pysykää vaan sillä huonekalu ynnä muu sisustuslinjalla. Älkää heittäytykö kaakkuihin. 






Ei minusta tullutkaan leipuria, vaikka keraaminen vuoka olikin käytössä eikä poisheitetyt lasiset
Mutta en lannistu. Yritän myöhemmin uudelleen. Unohdettuani taitamattomuuteni. Koska olen. Siis pidän hyvästä. Amen. 


5 kommenttia:

  1. Ei kukaan aina onnistu! En minä ainakaan. Tykkään leipoa helppoja ja tuttuja juttuja, minä vaan haaveilen vaikeammista leivonnaisista. Sitä paitsi kaunis kakku ei aina maistu hyvältä ja toisinpäin, lässähtänyt kakku voi olla just hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ku muistais. Mennä niillä tutuilla ja turvallisilla. Mutta JEE, se piirakka jota eilen morkkasin ja huonoksi leipuriksi itteäni haukuin, niin tänään se samainen leipomus ihan täydellisen makuista ja mutakakkumaista. Aijai. Kyllä maistuu.

      Poista
  2. Voi pahus, ei mitään hyvää kaapissa! Ja nythän se vesi herahti kielelle kun tätä luin. Mulle kyllä kelpaisi sun leipomukset. Laitoin muuten Boogie Woogie Designin kiinni ja tavaraakin menee edelleen ovesta ulos. Uudessa väljässä elämässä syntyy sitten uusi blogi. Erilainen. Omanlainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä huomasin. Että laitoit kiinni. Ilmoittelethan uudesta. Olen niin messissä. Mulla meinaa tulla taas ovesta sisään, mutta koitan paremmin lukita oven. Jottei tulisi.

      Ja tiiätkö, se kakku, aivan täydellistä jääkaappikylmänä. Eli se onnistuikin. Luultavasti. Sitä ei vaan kuulu heti syödä. Hätähousu mikä hätähousu. Njam. Tuu osingoille. :)

      Poista
  3. malta ens kerralla mielesi. elä polta suuta :) varmasti hyvää!

    -peukaloinen-

    VastaaPoista

Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)