sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Viherkasvi

Kotini vahvistui kahdella vihreällä kasvilla.  
Olen aivan täpinöissäni. 
Koitan jutella Heille, 
jotta eläisivät ja voisivat hyvin. 




Huomaan, että joka niemessä ja notkossa möyritään. Haravoidaan ja istutetaan. Karsitaan pensaita. Ja ollaan niin puutarhureita. Mullekin tuli Plantagenin mainos. Ruksailin sitä sun tätä ihanaa. Ja vein mainoksen lehtikeräykseen. Olisihan se kiva. 


lauantai 27. huhtikuuta 2013

The Pasta

Rakeita ja aurinkoa. 

Viikko sitten maistoin eka kertaa, juu, vihdoin ja viimein, blogipastaksi nimettyä avokadopastaaSen verta jäi kutkuttamaan makunystyröitä, jotta tänään piti sörssätä sitä ihan vaan ite. Eihän mulla kaikki aineet kuppiin päässy. Olennaisimmat vaan. Mutta hyvää se oli. Ja vatsa täyttyi. 

Kässäläinenkin söi. 

Ja mutisi. 




Lauantaina

Hurjan mukava päivä. 
Ei niin tuottoisa kuin tarkoitus. 
Sitäkin parempi mieli. 


















Miten se meni, 
aurinko paistaa ja 
vettä sataa 
taitaa tulla kkkkesä. 


perjantai 26. huhtikuuta 2013

Sataa

Eipähän tänäänkään tarvi ikkunoita pestä. 

Joten aikaa oli näinkin tärkeälle kuin tälle




Jos sitä vetäis kumpparit jalkaan jä lähtis tonne sateen sekaan. Sitä on kuin uitettu koira työpaikalle päästyään. Ihan joskus tekisi mieli sanoa, että auto ois kiva. 

Huomenna kässäillään. Enemmänkin. 
Vähän himottais marin ystiksetkin
Ja pollareiden pyörähuutikset

Son moro. 
Viikonloppuja.  


keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Ihana Kirppis

Kaskenmäelle vastapäätä krookuksia avattiin lauantaina Ihana Kirppis. Oli kyllä nimensä veroinen paikka. Aikamoinen miljöö itsepalvelukirpputorille. Tavara oli hyvää ja kohtuuhintaistakin. Kakkuaki saatiin ja hyvät kahvit. Suosittelen. 










maanantai 22. huhtikuuta 2013

Minttu






Minttusuklaapallo Jokirannassa. 
Vähän supertiikeriäkin. 
Ja minttuinen puiston penkki Kupittaalla. 


Krookukset

Näitä ihanuuksia ei kotiseudullani ole ollunna. Siksi niiden näkeminen tuottaa aikamoisia ihastuksen huokauksia joka kevät. Täällä etelämpänä. 

Tsemiä vaan sinne tulvien keskelle Pohjois-Pohjanmaalle. 
Kuvitella, että täällä eräs henkilö sanoi, ettei ole koskaan nähnyt tulvia. Mitäkä. Juu, niin minäkin auoin suutani enkä tiennyt uskoako vaiko eikö. Ettei ole nähnyt tulvia. Jota me joka kevät käytiin ihmettelemässä ja kuvaamassa. Luonnon voimia. Jäiden lähtöä. Sitä veden määrää. Ja veden saartamia taloja, koteja. Lainehtivia peltoja. Ja veden katkaisemia teitä. 

Tulipa joskus soudeltuakin pelloilla. Tulvien aikaan. 

Että toisilla krookukset. Toisilla tulvat. 
Toiset tuottavat iloa. Ja toiset tuhoa. Ainakin tänä keväänä. 










perjantai 19. huhtikuuta 2013

Viikonloppu

Mahoton myrsky. 
Uhmaan kohtaloani ja jätän kotini viikonlopun ajaksi tyhjilleen. 
Toivottavasti palattuani eivät noi kaarelle taipuvat männyt löydy seinien sisäpuolelta. Ikkunoista sisään rusauttaneena. Lasit niin kovin heläjää. Kaikkea sitä ihmismieli pelkääkin. 

Huhuu, Turku. 
Onks siel tennarikelit?  






Mukavaa (myrskytöntä) viikonloppua kuomat. 


torstai 18. huhtikuuta 2013

Käsityökielto

Lakaisukoneen ääni, 
kuin musiikkia korville. 

Peippoki liversi. 

Meinasin ideaalia hakea apteekista. 
Vähän tuppi oireilee vasemmassa. 
Eipä tonne, koiranilmaan, 
vapaaehtoisesti lähde. 
Onneksi on jäistä voidetta. 
Joka auttaa. 
Hetkittäin. 
Kun muistaisi. 
Olla neulomatta. 

Kyä tää tästä. 
Sanois Tappara-fani. 








tiistai 16. huhtikuuta 2013

Sekaisin päivistä

Menin luulemaan, että eletään jo keskiviikkoa. 
Onneksi joku valaisi päivän olevan vasta tiistai. 
Sitä ne yöt teettää. 
Että päivät menevät sumussa. 
Jota ei auta tuo sää. 

Mutta sieppari oli oiva. 
Kyllä nukutti. 
Kiitos A. 












Tiistaita siis teillekki vaa. 


sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Osingoille?

Unohdan aina, että kaksi vierasta 
ei ole sama kuin kymmenen vierasta. 

Joten tuletteko osingoille? 

En halua noita vyötärölleni. 
Kinkkupiirasta
Saati sitruuna-juustokakkua
Vain suuhuni. 

Kait syötän piiraat työkavereilleni. 
Niissähän se ei näy. 












Lepopäivä

Kyllä se on fiksua. 
Että yksi päivä viikossa on lepoa. 
Voipi olla vaa. 
Ladata akkuja. 

Nauttia vaikkapa vieraista. 
Syödä hyvin. 
Rötvätä sohvalla. 
Soittaa ympärisuomen kuulumiset. 

Tehdä ei mitään. 

Ihailla eilistä aikaansaannosta. 
Ja selkenevää taivasta. 








lauantai 13. huhtikuuta 2013

Taistelen ankeutta vastaan

Ihan ku ois ollu harmaa päivä. 
Ja sateinen. 
Kastuin lenkillä eka kertaa tälle vuodelle. 
Kalsarit jäivät laittamatta. 
Olisipa sauna. 

Jos jotain hyvää oli kelissä, 
ni olipa muuten raikas hengittää. 
Oli. 
Dedäki aukes. 

Harmauden vastapainoksi olen ahertanut keltaisten asioiden parissa. Kuten elefanttien, kolmioiden ja sitruunan parissa. Vähän keltainen luuttukin on heilunut. Huomenna tulee vieras, kaukaa. Odotan. 

Niin harmaata on, etten kameraan viittiny tarttua. Joten ommellut ihanuudet jäävät teiltä näkemättä. Hehee. Eli mennään vanhoilla sitruunakuvilla. Juu. 










Lumi vähenee ja rumenee hitaasti, 
hiekoitushiekka ja virtailevat vedet väistyvät hiukan, 
ja ilmaa on yhä enemmän. 

Osa Maila Pylkkösen April-runosta. 


keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Kankuri tässä terve.

Paljon niistä puhuttiin. 
Pra(a)tattiin. 
Päivää ei lyöty lukkoon. 
Joten kuukaudet vierivät. 
Ja työhuone jäi tyhjentämättä. 
Kerkesin jo salaa toivoa, etteivät tulisi. Mokomat. 
Jottei paljon tavaraa imenyttä huonetta tulisi tyhjentää. 

Mutta niin vaan tulivat. 
Kertaheitolla. 
Ja pystyssäkin jo ovat. 

Kangaspuut. 

Ny vaa keksis mitä niillä tekis. 

Ihan jees. 
Suunnitella. 
Leikkiä kankuria. 








Muutes, Finnskata järkkäs mukavan oloisen albumiarvonnan, johon pääset osallistumaan vaikkapa klikkaamalla oikealla olevaa kuvalinkkiä. Kandee osallistua. Jos tykkää. 


lauantai 6. huhtikuuta 2013

Siivouspäivänä

tahtoisin olla poissa kotoa. 
Paljon olenkin. 
Ja se näkyy. 
Tässä kaikessa. 

Tänään siivoan. 
Päätin. 

Nostin ompelukoneen pöydälle. 




"Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään. 
Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa." 
Muumeista. 




Mutta asiasta toiseen. Mä tykästyin tähän. Kyllä mää ihailen kuinka Krista K. osaa loihtia noin huikeita kuvia valottomimpaan aikaan vuodesta, juuri ennen joulua. Että on taitava. 

Mutta on taitava kuvien kodin laittajakin. On iloa ja väriä. Leikkisää. Kodikasta. Aurinkoa. Tyyliä. On. Paljon muutakin. 

Juu, pointti on se, että iloisen kodin asukki blogista Tekemisen makua järjesti arvonnan. Käykää toki kurkkaamassa. Osallistumassa. Ylläriä pukkaa. O-o-osallistumaan siitä. Takuulla ihastutte kotiinkin. 




Niin, että siivouspäivänä teen kaikkea muuta kuin siivoan. 
Se oli oikeesti pointti. 
Hehee. 


Viherpeukalo

Ihailen teitä kaikkia. 
Teitä, jotka omaatte viheriäiset peukalot. 
Tahtoisin oppia teiltä kuinka kasvattaa. 
Pitää hengissä. 
Kasvia. 
Edes viikon tai kaksi. 
Jopa kuukauden. 

Pidän kasveista. 
Vihreästä. 
Kovastikki. 

Mutta olen huomannut, 
ettei tunne ole molemminpuolinen. 
Jukkapalmutkin hylkivät mua, joten maatukoot kompostissa. 

Syön rehuja jonkin verran. 
Innostuin ruukuttamaan basilikaa. 

Tämä kuva on omistettu Keiralle
Joka on hyvin tervetullut oppia antamaan. 
Jonka luona innostuin basilikaostoksille. 
Onneksi ostin vain yhden. 
Ja syön sen kyllä vähän nahistuneenakin. 
Mutta eipä tullut basilikapestoa sun muuta. 
Eipä. 


Vain kaksi päivää. 

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Tahtoisin

Minulla on hyvin asiat. 
Ja näin on hyvä. 
Totean. 

Ja silti tahdon. 
Oman kodin. 
Muun muassa. 

Se on muuten ihan typerää. 
Että täällä. 
Saa maksaa vanhasta rähjäisestä kunnon remontin tarpeessa olevasta asunnosta saman, kuin Suomen vyötärön korkeuksilla uudesta muuttovalmiista kodista. Ihan epäreilua.