sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Kuin lumi

Eilinen tuuma oli maalata eteisen vaaleansiniset seinät valkoisiksi. Ja ommella "varastonurkkaukseen" verhot, jotteivät laatikot, ne järjestetyt, pistäisi liiaksi silmiin sisään tulevaa. No, kangasvarastoani penkoessani ja sitä verhokangasta etsiessäni löysin laskosverhoni, Louekarin pakkasen. Josta innostuin. Purin laskokset pois ja tuumasin, josko keittiöön se olisi sopiva. Olihan se, pituudeltaan vaan ei väriltään. Enpä maalannut eteisen seiniä vaan maalasin keittiön kaapin ovet. Sillä maalilla mitä kätköistä löytyi. Keltaisista valkoisiksi. Kyllä on valkea kuten lumi. Kylmä kuin jää. Pakkasverho on kaunis. 

Minä tykkään valkoisesta keittiöstäni. Harmaana vaikesti kuvattana päivänäkin. :)  Niin paljon kun vanhasta rähjäisen oloisesta keittiöstä voi tykätäkään. Vielä kun keksisi mitä vaaleanpunaiseen taipuvalle muovimatolle keksisi, joka tuossa välitilassa majailee. Dc-fix-kokeilut ovat työn alla. Kyllä mää jotain keksin. Jos jaksan. 










Ihan valmiiksi maalausta en saanut, kuten näette. Laatikostot jäivät vielä keltaisiksi. En vaan jaksanut irrottaa pelkällä käsivoimalla tiukkaakin tiukempia vetimien ruuveja. Oli muutes muissakin tekemistä, huh. 




Täältä näet kuvan keltaisesta keittiöstäni


7 kommenttia:

  1. Hienolta näyttää. tutun näköistä kangasta!!-anci-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. harmi, ku et ehtinyt nähdä keltaista livenä. josko valkoisen näkisit. tulisit.

      tuttu on kangas. muutakin siitä tehty. mullahii tulivat muistot. neljänkö vuoden takaiset? ;)

      Poista
  2. Vautsi! Hieno tuli! Ihana keittiö :)

    VastaaPoista
  3. Ohops, valkoista ja verhokin. Ihan eri näköistä, kiva.

    VastaaPoista
  4. Kiitokseni ihasteluista.
    Käyn tasaisin väliajoin silittelemässä kaapin oviani, ovella jo haukon henkeäni, kuinka sainkaan aikaiseksi noin valoisaa ilmettä. Hehee. ;)

    VastaaPoista
  5. Täytyy pistäytyä uudessa keittiössäsi näin blogin välityksellä. (Eilen kun olin jo sinut vienyt kotiin, tajusin, että olisi pitänyt käydä kurkkaamassa ihan livenä). Hieno on! Ja tuo verho... Pakkanen yksi mun lemppareitani, ihan saa ihon kananlihalle pelkästä ihastuksesta. Ja olen jo unohtanut, miten karmeat värit asunnossa oli vielä vuosi sitten ennen kuin panit tuulemaan... Huh, ihan saa ihon kananlihalle pelkästä inhosta. -Ee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tajusin ihan saman, että olisinpa ymmärtänyt kutsua ihastelemaan. :) Tule/tulkaa joku päivä kaffelle.

      Ajatella, että pakkaseni on ollut unohdettuna laatikon pohjalle, no, siksi ehkäpä tuntuukin sitä ihanammalta. Pakkasemmalta.
      Mäkin huomasin kuvista positiivista tuulettumista värien suhteen. Ovat kyllä olleet karseita seiniä. Huh. :)

      Poista

Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)