Joku joskus tuumannut et mä omistan erikoisia koruja. Ja että mä pidän kans niitä. Ihan pokkana. Ne eivät siis ole vain korurasian täytettä. Tietenkään. No, lauantaina annoin muutamalle teininalulle sellasia kesyjä, jotka ovat jostain syystä jääneet käyttämättä. Pois pois sellaset. Jotta voi hankkia lisää outoja helyjä. Ne mun kaulassa riippuvat korut ovat useimmiten ite väsättyjä, joku toinen väsännyt, tai jostain messuilta / markkinoilta huokeella hinnalla ostettuja. Eli hoi, nej tarkoita mitään kalliita koruja. Vaan mitä halvimpia ja oudoimpia. Harkiten tehtyjä. Pah. Usein tuunattuja. Loistava idis. Sitten onkin että plääh, ei ollutkaan värkit ihan sopivat toteutukseen. No, silti kaulaan ja menoks. Paljon oon saanut lapsiltakin. Pokkana laittanut kaulaan. Silmäyksiä saanut. Mä ihan polleena. Varmaan ovat luulleet että ite oon tehnyt. Luulkoot.
Olin täs iltana muutamana käsityöillassa. Lapset soitti. Ette usko, mutta kerron silti. Neljävuotias plikka teki vohvelipyyhkeeseen kuvioita neulan ja langan voimin. Viisvuotias neitokainen virkkas nukelle kaulahuivia. Oli jo tehnyt sille peiton. Ohhoh. Mä opin vuos sitten virkkaamaan. Hui. Ja seittämänvuotias miehenalku teki mulle korun. Kai se virkkas tai letitti. Tai mitä lie punosta toi on. Ja pisti siihen säilykepurkin sen kiskasujutun. Ekoa. Nerokasta. Tarkennus, lupasin maksaa korusta. Olinhan sen tilannut siltä. Oli koruntekijä aika muikeena. Johon viisvuotias totes: Maya, millon sä ostat multa näitä rusetteja. Oli sekin honannut tienaamistavan; suklaakonvehtien rapiseva käärepapru, kietaisu rusetiksi ja pinnin väliin. Valmista. Ostan kyl joskus. Tiiä kuinka suuria suunnittelijoita / valmistajia heistä tuleekaan.
Ja jotta täti ei jäisi mahdottoman huonommaksi tätä edellisen korun miehenalkua. Väsäsinpä minäkin. Yhdistin Ninjasta ostetun sulkakorviksen nahkapunokseen ja laitoin vanhan rikkinäisen korun jäänteitä sekaan. Helppoa. Pidetty on. Ei vaan kestä ottaa lapsia syliin. Tykkäävät liian paljon. Oih.
Mukavaa maanantaita.
Pukeutukaa lämpimästi.
Muistakaa, kaulariipuskin lämmittää. Hehee.
Samoilla teemoilla mennään. Just kaivoin korulaatikot (kuulostaa ylevältä -oikeasti ne on täyteen sullotut siniset arkistolaatikot, joissa on koruja sun muuta härpäkettä yhdessä sotkussa) esiin ja etsin pikkulikalle koristusta.
VastaaPoistaKyllä muuten glitteriä ja muuta löytyi (kuulostaako pinkki 'timanttikoristeltu' perhonen eksoottiselta?) menneiden vuosikymmenien jäljiltä. Ei tarvitse säläkaupoilla käydä ikinä. :D
Nuo kiskaisujutut on vissiin joku korujuttuvillitys, sillä huomasin niiden tiimoille jopa jotain kursseja olevan opistoilla. Aika monta tölkkiä saa avata korua varten.
Onpas ihania!
VastaaPoistaps: tänään olin toppavaatteissa liikenteessä!
Ti, nii on mullakin sellaset lootat ettei helyt niis ojennuksessa oo, kaik sekasin ja toisissansa kii.
VastaaPoistaJa ne onkin oivia tuunauskohteita noi korut, glitteriä ja timangei sopivasti ni ai makee. Aika eksoottiselta kyl kuulostaa. Joo. Kun muistaisitkin / muistaisinkin, ettet /etten mene niihin säläkauppoihin ennen ku kaik omat sälät hyödynnetty. Koitetaan. :D
Oikeestikko. Sit hän mun koru on niin ajassa mukana. Jee.
Ja Kiki, sä oot oppinut ja nopeaan. Kuhan tähänkin Urpoon saatais oppi menemään perille! ;)
eilen en ollutkaan enää oppinut. tänään sitten taas toppahousut vaan suhisee
VastaaPoistaHyvä muisti mut lyhyt siis. ;) Voi toppahoususankari, tuu auttaa mua. Tää on vähän sekasortoista pakkausta.
VastaaPoistaheh, suhinan saattelemana saapuu hän :D
VastaaPoista