Kun liiskasin ensimmäisen ei mielessäni pyörinyt mitään sen kummempaa. Kerrankos sitä. Mutta kun näitä veitikoita alkoi näkymään useampia ja mitä odottamattomissa paikoissa saivat ne ihokarvani pystyyn ja ajatukseni huolestumaan. Miksi näitä. Onko kosteutta. Ja iloinnuthan olen siitä ettei täällä ole ainuttakaan sokeritoukkaa. Miellän ne kosteiden tilojen vuokralaisiksi.
Näitä listiessäni on täytynyt googlelta hakea apua, onko tilanne vakava kun asuinkumppanina on karvaisia Jättiläisiä. No, googlearmas kippuravarvas kertoi ettei näistä ole kuin talovanhukselle hyötyä, syövät pienet eliöt ja talokin on kuiva jos hämikset siel viihtyvät. Asia kunnossa. Ja mä rauhoitun. Jotenkin. Sitä ennen kerkesin miettiä josko naapureilla on suurikin terraario, joista nämä elukit ovat kadoksissa. Ja mä kaikessa tuhoamisvimmassaan päästelen niitä päiviltään. Huh huh. Kaikenlaista ajatusta. Ja tekoa. Ja postauksen aihetta.
Maalla syntynyt ja kasvanut. Silti pelkään näitä jättiläisiä. Tosissani. Lukit ovat asia erikseen. Kuka niitä pelkäisi. Ei kukaan. Mutta että hämähäkkejä.
Tämän tarinan opetus, elä liiskaa hämähäkkejä vaikka ne eivät olisikaan ystäviäsi.
Kuvassa näkyvä olento seikkailee keittiön alalaatikossa josta olin ottamassa leivinpaperia. Ja sitten näin vilauksen mustasta nopeasti liikkuvasta möhkäleestä. Lopun voitte itse kuvitella. Vapaasti. Kuva kertoo myös sen, että kaapit ja laatikostot olisivat todellakin uusimisen tarpeessa. Maali ja pinta eivät ole tältä päivältä ja sahanpuru ei ole kiva löydös. Sitä tulee joka kerta ku vetäsee laatikoston auki. Vaik edellisellä kerralla ois hinkannut puhtaaksi. Että tällasta.
Pelkäätteks te näitä? Onko kauhukertomuksia?
Ja Spiderman on asia erikseen. Mainiota luettavaa.
EDIT. Ja voitte vaan kuvitella tuntuuko siltä, viliseekö kyseisiä örkkimörkkejä päässä, vuoteessa, sohvalla jne. Kyllä tuntuu.
Yäääk, mulla nousi karvat pystyyn. Voi ei, lähetänkö Raidia postissa? :D
VastaaPoistaMuuten Maya Mayanen, olimme ilmeisesti kaupungilla pyörimässä samaan aikaan lauantaina? Ei taidettu törmätä :D
VastaaPoistaMä hoksasin saman. Mutta mehän korjaamme sen, ettei törmätty vielä. Seuraavalla kerralla jo kävellään Oululaisittain PAHKI. Eiks jee. Lähijunassa matkatessani ajelin asuinpaikkanne ohi. Ei ole pitkä matka, totesin. :)
PoistaKiki, sä voisitkin seuraavalla kerralla toimia matkanjohtajana. Monta ihanaa puotia jäi vielä koluamatta. Lauantaina liikkeet menevät niin aikaisten kii. Kaikkeen ei kerralla ehdi.
Ja sori sori, että sain karvasi pystyyn. Elä lähetä Raidia, koitan elää näiden kanssa täällä. Nyt kun kaiken olen jo listinyt, heh heh. Toivon vaan ettei uusia karvaisia jättiläisiä lisäänny nurkissani. Toivon totisesti.
Kuulostaa ihan suunnitelmalta! TOSIN, totesin, että olipas kaupunki muuttunut sitten viime näkemän. Että ei ole ihan hallussa ne putiikit mullakaan, mutta osoitteen mukaan saatan osata mennä oikeaan paikkaan:D Ja joo, ei tänne kyllä pitkä matka ole! Tehdääns kuule suunnitelma!
Poistahämä-hämä-häkki ei oo kiva kaveri. Mutta en ole niitä, joilla on inho veressä. Tätä kirjoittaessani kirjakaapin takaa kuuluu rapinaa. Ja ihan kunnolla. Rotta. Olen NIIN kyllästynyt noihin siimahäntiin, voit uskoa. Tuosta ultraäänivekottimesta välittää piut paut rotta. I meni juuri virittämään vällää ulkoseinustalle. Jo tarpeeksi tuttuja iltatoimia meidän talossa nämä pyydysviritykset. Tätä maalaisunelmaa elän todeksi koko kirjossa joo. T: rva täyspuinen
VastaaPoistaVoihan hurja. Voi Rotta, jos en tietäisi en uskoisi että puhut Totta.
PoistaMun hämikset ovat aika kesyjä (kovinkin pieniä) rottiin verrattuina. On on. I on rohkee ku meni virittelemään välliä. Ultraäänivekottimiin ei oo siis uskomista, rahat takas vaan.
Lieneekö uskallan jalallani astua teille huomenissa, illan suussa? Kerään rohkeutta. :)
Tulkaa tänne hiljaiseen taloon nukkuu, jos rapissoo liikaa ja punaiset silmät eivät houkuttele unten maille.