Sitä perii monenlaisia asioita - tapoja, ilmeitä, oppeja - vanhemmiltaan, sisaruksiltaan, läheisiltään. Mä oon niin perinyt mammaltani multasormettomuuden. On meillä silti kasveja ollut. Ainakin nykyselti. Sisällä ja ulkona. Kehujakin saaneita. Mutta jotenkin ne eivät vain ole meijän juttu. Möyriä ja vaihtaa multia. Kastella säännöllisesti. Napsia kuihtuneita kukkasia. Ei.
Sain ystävältäni krookuksen. Kysyin, kai tää lilja on. Punastutti. Sain ohjeeksi nostaa rappusille yön ajaksi. Sitä on ihan vallan mahdoton toteuttaa. Koska minulla - ei - ole - multasormea.
Täytyykö tuota kastellakkin.
Kukapa ei haluaisi kotiinsa sekä sisälle että ulos kukkia ja kasveja. Kaunistamaan. Tekemään kotoisaa oloa. Isona hankin puutarhurin. Kerran viikossa vierailevan. Ainakin kerran vuodessa. Isona.
Muita multasormettomia?
Tuntuu että kaikilla on vähintään tää keittiössään.
Mä ostan kaupan tätiltä yrtit. Rucolan ainakin.
En mäkään olisi tienny mikä tuo kukka on?! ;) Mulla ei oo ollut "multa"kukkia viimeiseen kymmeneen vuoteen. Ei sen jälkeen, kun kaktus kuoli. Kylmyyteen tai liika kasteluun?! Ja ei tule ihan heti olemaankaan. En muista kastella, tai kastelen liikaa. Parvekkeelle voin ehkä laittaa kukkasen, koska ei haittaa vaikka ei kestäkään pitkään :)
VastaaPoistaVoi äitejä tottelemattomia....voi äitejä, huokaat sinäkin :) :)
VastaaPoistaterkut pohjolan lumisateesta
Pieni kahvihetki, kiitos etten ole ainoa, joka ei erota krookusta liljasta. Mulla sentäs on ollut aina joku multainen kasvi, jukka-palmu vaiks. Ei ne kukoistaneet ole. Hengissä kuitenkin pysyneet. Jonkin aikaa. Sit luovutettu pois muuton yhteydessä, jotta on voinut ostaa uuden eläväisemmän. Ovelaa. :) Mäkin meinasin josko pihamaalle jonkun ruukun ja siihen tönöttämään joku kukka. Katotaan. ü
VastaaPoistaJa anonyymiseni. Kiitos terkuista. Saat takaisin aurinkoisia ja tuulisia terveisiä etelän lämmöstä. Hehee.
..Kat hattumpaa, ei hattumpaa, titä jellonakt minäkin entin luulin. :D