jag själv

oletteko törmänneet tyyppiin tällaiseen, jolle oma napa rakas. ja minä sitä. tätä. mutta ei koskaan, ai sinäkin. ahaa. 

minulla on ollut kunnia törmätä. tavata. viisi päivä viikossa.  

luonteenlaatuinen ei ymmärrä sellaista. 

ja yrittää aina vain uudelleen. 

onnistumatta.

  

Maya: Meinaa väsyttää. 

Omanaparakas: Mä nukuin kolme tuntii ja ... 
(pah) 

Maya: Vatsaan sattuu. Ihan yhtäkkiä.

Onr: Mun velipuoli on örkkitaudissa... 
(harmi) 

Maya: Mulla oli hauska vkonloppu. 

Onr: Mä olin hautajaisissa... 
(osanottoni)  

Maya: Mää ihan luulin, että.. 

Onr: Minä tiesin, että... 
(tietenkin) 

Maya: Mulla kävi hyvä tuuri, kun.. 

Onr: Mut minulla olikin... 
(kappas) 

Maya: Hei, mää meinasin mennä.. 

Onr: Hei, arvaa mitä? Mä... 
(ai niinkö) 

Maya: Eilen lenkillä törmäsin.. 

Onr: Mä kävin treeneissä, 
joissa... 
(kas, ku et Elvistä nähny)  

Maya: Meni vähän myöhäseen, oli vieraita. 

Onr: Mullaki oli vieras, 
mun pikkusisko. 
(ai -kin, edistystä) 

Maya: Mä... 

Onr: Minäpäs... 
(kas ku et Sinä kuitenkaan) 

no, kukapa se kissan hännän nostaa, jos ei kissa ite. 
sanotaan. 

ja totta tosiaan. 
kotona nostin itekin. 
tänään. 

kyllä on vahva ego. 
tosi suuri. liian. 

" sydämeen mahtuu vaan yks ämmä. " 

varsinkin mun kotiini. 

i dag

vierailu on nastaa. 

menee vaan järjestys - se hallittu kaaos - uuteen uskoon. 

on nyssäkkää, on pussakkaa. 

on patjaa, on vilttiä. 

on evästä. on toista. 

on käsitöitä, on koneita. 

on iloa, on naurua. 

on mukavaa. 

on. 

tänään paistoi aurinko. satoikin. 

ostin kirpparilta kymmenen legoukkelia. miksioimiksi. 

söin kaksi pullaa. laskin varmaan väärin. 

päättelin kolme keskeneräistä. joista kaksi ovat jo levänneet lattialla. pölyä keräämässä. 

iskuporasin. liian monta jälkeä. 

kokosin vanerilaatikkoa. oho, epäonnistui ja vääntyi. joutui nurkan nieluun. sinne perimpään.  

säikähdin rämähtävää ovea. joku sentään luuli rosvon tulevan. 

kuuntelin cd:tä. jota kuuntelen aina.  

tein mikrossa juustoleivän. viimeksi talvella. 

kiiruhdin kauppaan. joista kolmas oli vielä auki. 

sain pakattua ainaoikean ja vinoraitaiset. rumasti. 

tänään en esitellyt alueemme nähtävyyksiä. vaan kirppiksiä. 

en lyhentänyt housuja. pohjoisesta tulleita. varta vasten. 

en käynyt lenkillä. eikä tehnyt mielikään. vaikka jalot tahtoivatkin. ja höpöhöpö.  

en voidellut ainuttakaan pullaa. mutta pakastin monta. 

en ommellut keittiöön ujojen vieraiden toivomaa verhoa. laskosta sen olla pitää. joskus. 

en syönyt paljoa karkkia. vain kovia. 

en juonut pahaa teetä. jätin koristeeksi tötsän. 

huomenna noudan olkkariin täydennystä. ja se on valtavan iso. isompi kuin luvattiin. on mulla iso eko. ainakin sen jälkeen. 

olen sellaista useaan otteeseen pohtinut, kun ihmiset eräät sanovat heittävänsä kaksi tavaraa pois yhden tullessa. seinien sisälle. mä en oo sellaseen hairahtunu. pitäis ehkä kokeilla. josko huomenna, tai siis tänään, kattelisin josko jotain raaskisin heittää pois sen erään valtavan kotiutuessa. kaksi samanmoista pois. eiei ja apuva päälle. 

saa nähä. 

seinällä on ja toivottavasti pysyy

kirvesmiehen tytär piirtää rastin seinään. iskuporaa koloa jos toista - vahingossa. mutta tiilen muruset menevät oikeaoppisesti paperista tekemään "kuppiloiseen". kirvesmies on sen opettanut. taittelutekniikka on vain unohtunut.  

mutta kirvesmiehen siisti vaimo, jota myös mammaksi kutsutaan, joskus myös äidiksikin, useinkin, juu, juurikin se mamma, joka leipoi tyärellensä parit pullat, ei ole saanut menemään oppiansa perille, pölyjen pyyhkimisestä. ja siltikin tämä heikko luonteenlaatuinen niittas seinällensä mustaa. 

oioi, pölyhiukkaset. 

siitä huolimatta se on makee. 

tosi makee. 

en voi lakata kehumasta. ihastelemasta. 

voi lintukoto. kotona olet. 

kotoa et poistu. 

ilman mua. 

pulla on hyvvää

tässä talossa tämän tätsykän aikana ei ole tuoksunut pulla. tuore sellainen. tai siis aito. pirkan pakastepullia lukuunottamatta. nekin ovat hyviä. 

no, nyt sekin seikka on korjattu. ja kyllä tuoksui. että tuulettaa piti. naapurin miehenköriläskin nuuhki ihan selkeesti kademielin ilmaa ja ois varmaan niin tahtonut tuoretta. pullaa. eipä saanu. mä sain. söin usiamman. 

mamma (tuli) leipo(maan). 

tyärellensä. 

pakaste kiittää. 

ja luut pysyvät piilossa. 

eipä taida olla tuoreen (voisilmä)pullan ja kylmän maidon voittanutta. 

paistoi se lihaisiakin pullia. 

olivat nekin maistuvia. 

nii, syö tää täti salaattiakin. 

ettei vaan pullaa. 

just joo. 

" Pulla päivässä pitää lääkärin loitolla. "

- Tosi on, sanoi Pilli. 

- Ihan tosi, vahvisti Pulla. 

(Pekka Töpöhäntä ja Maijan kruunu)

Hohoi

Se on päättynyt. Ja He ovat selvillä. Voittajat siis. 

Tasasesti molempia haluttiin, vinoraitaa ja ainaoikeaa. 

Vinoraita lähtee Katjalle, joka kirjoitti näin: 

Noi tyynyt on saatava! Kauniit ja vielä homemade! Ristin varpaani ja sormeni maanantaihin saakka :)

Se auttoi, se ristiminen. 

Ja ainaoikea aniirille, joka taas skriivasi tällä tavoin: 

Kiinnostaa kovinkin. Ihania molemmat tuotoksesi.

Arvonnan järjestäjä käytti oikeuttansa ja mielivaltaista määräysvaltaansa ja tiphautti aniirin arvontalipukkeen ainaoikean puolelle, koska kyseinen henkilö ei maininnut oma-alotteisesti kumpaan lootaan lipukkeensa tahtoisi. Kelpaako sulle? 

Onnea heille. Ja tsemppiä muille. Aina ei voi voittaa. 

Molempiin voittajiin taidan saada yhteyden heidän blogiensa kautta. Olokaa siis kuulolla. Jee. 

Aikaa jäljellä vähän

Viimeiset villahousutkin ehtii, jos tahtoo. 

Käy kurkkii tahdotko. 

Palan painike

Ihmettelin päiväkahvin aikaan, etteikö tässä huushollissa todellakaan ole mitään palan painiketta. Nostin pääni ja kappas. Saattoi kurkusta mennä alas muutakin kuin kahavia. Nääs. 

Hahaa, joko kauhistuitta. Uskon joo.
Mutta Jenkki auttaa.
Eikä tässä vielä kaikki.
Vasta se kaikki minkä kaupan tätit möivät.

Kiskalle.

Ja se, joka on tulossa kekkereille, olkoon olevinaan. Ettei tietäisi. Tack.

Miten sen saisi seinälle asti.

Se tuli. Se musta, jossa näkyy kaikki. Pöly.
Se on silti kaunis. Tosi kaunis.

Eivät laittaneet poramiestä matkassa.
Kaikkea kanssa.

Kiska

" Ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua. "
Ihan hirveän mukavaa näpräämistä.

Hymiö

Muitakin mun ikäisiä tässä muailmassa.
Aikuisten iässä.

:-) juhlii.

Viikko

Yövuoroviikko.
Silmäpussien kasvattamisviikko.
Askareluviikko. Vähän ompelukin.
Luovuuden viikko. Yritys hyvä, jos ei muuta.
Herkkujen hankintaviikko.
Täydellisesti kohonneiden muffinssireseptien etsimisviikko.
Armahan suvun juhlaviikko.
Olympiaohjelman järjestelyvastuuviikko.
Kekkeriviikko.
Laina-auton  luovutusviikko.
Jännitävä viikko.
Hyväkin.

Viikko, ihan tyhmä sana.
Viikko.

Viikon alussa voi olla vaikea kuulla omaa ääntään 

muiden toiveilta ja tarpeilta. 

Päätöksen tekeminen ei ole suositeltavaa, 

sillä omat ajatukset ovat helposti hämärtyneinä. 

Viikkohoroskooppi

Sininen oivallus

Tässä hiljattain vähän pohdiskelin olemattomaan partaani naureskellen sisustuksiin hypänneestä väristä, sinisestä. No, ei mennyt kauaa kunnes oivalsin.

Oivalsin voivani vallan mainiosti tuoda kotiini ripauksen sinistä.
Ja mistäkö sen kekkasin.
Raakkuvasta harakasta.
Jota myös harikseksi kutsutaan, jos menee pari siivekästä sekaisin.
Kuten mulla on aikuisenakin aikoinaan mennyt.

Mustavalkoinen korostaa sinistä, jee. 

Mistäs mä nyt sitä sinistä tähän hätään. Ja mihin.
Alkajaisiks pyyhin pölyt jo talossa olevista sinisistä.
Nehän ovat kauniita ilman lukinverkkoa, oivallus sekin. Naurettava.

Pyramidi, joka ei koskaan ole valmis. 

Ei, ei näitä kerralla ole hankittu. Osa saatukki. Ja muutama yksilö on välivärejä, jottanotta halvalla pyramidi on rakentumassa. Eikä punaista saati sitten keltaista ole, jotka maksavat kohtuuttoman paljon. Nii, eikä mustaa.

Että tällasta.

Nii, ja musta on mukavaa, että ootta ottaneet osaa lotteriini. Jee.

Vinoraitaa ja ainaoikeaa

Sitä joskus sattuu, ettei satukkaan. Eikä löydä itteänsä sieltä mistä pitäisi. Joten. Oli keksittävä muuta. Äksöniä. 

Se on kuulkaas niin, että nää äksönit tahtovat Joidenkin kotiin. Ihan vaan Jonkun iloks. Itelle ei sopinut. Jospa jollekki. 

Jätä puumerkki lootaan ja kumman palkinnon tahtosit voittaa, ni oot mukana mun blogin yksvuotisarpautukses. Jos kiinnostaa. Ja on Sun näköne. Ja toine.

1. palkinto: Vinoraidat

Kaksi kipaletta vinoraitatyynyjä. Väri mustavalko. 

Tyynyjen koot ovat 40cm x 60cm.  

Valmistettu syksyllä 2011 neulomalla Novitan Kelosta (50% villaa/50% akryyliä). Sisätyynyt ovat Ikean pehmeää.  

Ei sopinutkaan omaan kotiini. Mustavalkopystyraitaiselle sohvalle ei sovi mustavalkovinoraitaiset tyynyt, vaikka kuinka yrittää. You know. 

Käyttämättömät tietenkin. 

Pesusta en tiedä sanoa juuta enkä jaata, ehken suosittelisi kuitenkaan. 

Suomalaista käsityötä; ite tein. 

2. palkinto: Ainaoikea 

Ainaoikein-peite. Väri luonnonvalko. Ei kermanvalkoinen, kuten kuvat huijaavat.  Täältä voisi löytyä oikea sävy. 
Peitteen koko on venyttämättä 100cm x 170cm. Koko vaihtelee riippuen mittamiehestä ja venyvästä materiaalista. 
Valmistettu syksyllä 2011 neulomalla ainaoikein Kauhavan Kangasaitan mini-ontelokudetta (kierrätyspuuvilla +  muita kuituja).  Peite piti aikoinaan tulla lahjaksi, mutta ans olla, kude loppui kesken, eikä sitä millään tahtonut saada tehtaalta eikä mistään. Peitteessä on havaittavissa siis pienen pieni sävyero, johtuen eri vyyhtierästä. Käytössä tuskin haitannee. 
Käyttämätön peite on virunut yksinään kaapin perukoilla, voimakkaasti vielä haissoo väriaine. Koitan tuulettaa poies. 
Mittään pesuohjeita en tähenkään lupaa. Käytä maalaisjärkeä. 
Suomalaista käsityötä; ite tein. 

Kuka haluaa 

olla apina arvonnan voittaja? 

Ai, sää vai? 

Säännöt ovat seuraavanlaiset, myös pitkät: 

Arvonnan järjestäjä on bloggari ite. Minä. 

Arvottavien tuotteiden arvo on mittaamaton. 

Arvontaan voi osallistua lähes ken tahtoo. Katos sellainen henkilö, joka on lähes täysikänen ja ei kuulu blogin hallitsijan lähisukuun (sori siskot armaat, nii ja mamma, ja poikaystävä, jota ei oo). Tähän lotteriin osallistuminen ei edellytä tuotteen ostamista. Hehee. Yks persoona voi osallistua vain kerran. Osallistua voi joko tilin omaavat tai omaamattomat, anonyymit. Mutta muistakaa herttine aika jättää nimimerkkinne. Jotta erotutte. 

Osallistuminen alkaa ny ja päättyy syyskuun vikana maanantaina kakskytneljä minsaa yli aamu ysin. Selkokielellä arvonnan kesto on 15.-24.9.2012 päättyen 09.24 kyseisenä maanantaina. Vinoraidat ja ainaoikein arvotaan järjestäjän toimesta kuitenkin vasta 25.9.2012. 

Palkintoja ei voi millään tekosyyllä muuttaa rahaksi, eikä sitä voi pahemmin vaihtaa mihinkään muuhunkaan tavaraan. Sopii tietty kysyä. Josko. Voi onnistuakki. 

Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti, jos yhteystiedot löytyvät järjestelmästä. Blogin hallitsija tulee myös tekemään aiheeseen liittyvän tekstin kuvineen näille sivuille. 

Arvontavoittojen lähetyskulut kuuluvat arvonnan järjestäneelle taholle. Eli allekirjoittanut maksaa viulut. Vain Suomeen. Aina voi kuitenkin neuvotella ulkomaan lähetyksistä. Tuskin ne niin maltaita maksavat, jottanotta lähetys ei onnistuisi. 

Arvonnan järjestäjä sitoutuu maksamaan lakisääteisen arpajaisveron sillä, että ostaa taas neulottavaa alvin tuoksuista lankaa kerän jos toisenkin vyyhdin. Pian. 

Arvonnan lupaviranomaisena ei toimi Poliisihallitus vaan blogin hallinnoija. Ihan ite. Plus joku randomi. Kenties. 

Arvontaan osallistuneiden persoonien henkilötietoja ei käytetä varsinkaan suoramarkkinointiin ja tuskin niitä tulee luovutettua kolmansien osapuolien käyttöönkään.    

Blogin hallinnoija ei vastaa arvonnan voittajalle tapahtuneesta välittömästä tai välillisestä vahingosta. Sori. Joten elä kääriydy liian tiukkasti peitteen mutkaan, eläkä jätä tyynyjä vartiomatta. No joo.   

Nämä säännöt sitovat jokaista arvontaan osallistunutta kaksijalkaista henkilöä. Sääntöjen soveltamiseen ja mahdolliset epäselvyydet ratkaisee arvonnan järjestäjä. Meikä. 

Arvontaa ei ole sponsoroinut kuin itse bloggari. Maya. Vinoraitaisten materia on Novitaa ja Ikeaa. Ainaoikean matsku taas Kauhavan Kangasaittaa . Ostettu kahisevalla, ihan ite. 

Ei jälleenmyyjille ja turhan naurajille. 

Oo kunnolla kuulolla. Siis. 
Jos kiinnostaa. 
Onnea sulle! 

Perjantaimyrsky

Ulkona myrskyää. Sisällä ei. Paitsi pyykkikone.
Vettä tulee niin pal kauhiasti, ettei sinne nokkaansa uskalla näyttää. Parempi siis olla sisällä. Nysvätä. Istua koneella. Suunnitella.

Lopetin lakkoni. Se ei liene ylläri. Kenellekkäääään.
Olen heikko.
Eikä hävetä yhtään.
Mut se koolla alkava ja iihin päättyvä on hyvää. Oikeinkin maistuvaa.
Jos ei tulis vettä noin kauheeta kyytiä, hakisin lisää. Sitä samaa. Irtonaista.

Perjantai-ilta.
Voihan sen näinkin viettää.
Aivan hyvin.

Viikonloppuja vaan teillekki.

Hohtoneulontaa

Kaikkea ne keksii. 

Alla esiintyvän kuvan nähtyäni vallan otin ja pelästyin, että josko ovat vieneet mahti-ideani. No, onneksi eivät olleet. Neulovat vain valopuikoilla. Eivät valokuitua, kuten minun tuotteeni olisi aikoinaan ollut, jos olisin sen Haretabiiin valmiiksi saattanut. Vuonna monta takaperin. Silloin ei inspannut. Josko joskus. Ei vain taida tulla enää yhtä hyvää mahdollisuutta. Näyttää kykyjä. Se siittä. 

Kuva pöllästy Ylen sivuilta.

Mennään asiaan. 

On kilpailu. On valopuikot. 

Tehdään aloitussilmukat. Ja neulotaan. Niin pal, ku keretään kymmenessä minsassa. Lopuks tuomari laskee kierrosten määrät, kokonaisten. Kolme parasta saa lankaa lahjaksi, tietty. Vissiin kahvia ja teetäkin. 

Kilpailu on tänään, kohta ohikin. Vielä ite hämeenlinnalaiset ehtii kattoo viimeisiä eriä. Menkää. Wetterhoff sen järjestää. 

Mää tahtoo kans tollaset puikot. Nii, joulupu(i)kko(i). 

Onko näläkä?

Osallistun. Vaikka säästämilläni karkkirahoilla.

Osallistu säkin.

Kuva: Punainen Risti 

Siivouspäivä,

 jotta lauantaina Habitareen.

det röda guldet

Kesää on haikea hyvästellä.
Vaikka syksyn lapsi olenkin.

 

Tänään päiväkahvisessiot venähtivät aikalailla. 

Jälkiuunileivän päällä komeili kylmäsavua. 

Kyllä mauvahti. Vaikka olikin kaupan antimet kyseessä. 

Mittari näytti kahtaviittä. Lämmintä. 

Neuloin villaista. 

Taivas kuin savulohta 

mitä maailmasta voi sanoa 

kun se on pelkkää pintaa 

Jyrki Pellinen