Kaikki herkut samassa astiassa.
Samainen astia uuniin ja neljänkymmenen minuutin päästä sun ruokas on valmista.
Jos olit muistanut keittää kymmenen minsan riisit.
Mä muistin.
Vallan tuli kokkimainen olo.
Ihan Master.
Mastermaisuus hävisi kuitenkin pian. Ihan yllättäin.
Mahtiruoan jälkeen tirautin kaffet.
Ihmettelin laimeaa seosta kupissani.
Tiesin tasan tarkalleen, että olin mitannut veden ja pöönit oikein. Mihin ihmeessä se jemmaa sitä vettä, jonka päästää joskus sit ulos, laimentamaan kahviani, ärisini. Etsin syytä. Kunnes hoks. Pestyäni edellisen kahvinjuonnin jälkeen kahvikannun, laskin sinne vettä ja laitoin pannulle, jotta kuuma levy ei käräyttäisi pohjaa. Tätä kyseistä vettä pannussa en ole muistanut sitten kaataa pois kun olen laittanut uutta kahvia tulemaan. Niin, että se mun "tiskivesi" sit tuli juotua. Taas. Tämän takia ostin muutes hiljattain Mocca Masterin. Siis turhaan. Näitä lipsauksia on meikäläiselle näemmä useinkin sattunut. Ja kelpo vanha Braun-keittimeni joutui sen takia hyllytetyks. Niisk.
Voi Master. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)