Lauantaina olin niin ahkera, että tänään en jaksa enää esittää samaa piirrettä. Vaikka pitäisi. Jotta loputkin tavarat olisivat paikallaan. Ojennuksessa.
Samaisena päivänä tutkin huoneen tavaroita. Sekalaisia laatikoita. Pian totesin, ettei kyllä lainkaan kiinnosta touhu tää. Koska valmista ei tule ennen kuin seinät olisivat piristävämmät. Joten tuumasta toimeen. Arkistojen kätköistä löytyi Aku Ankan voimauttava juliste. Toi miekka muistutti jotain. Se laseroi muhun maalarimaniaa. Ei muuta ku maalarinteippiä kaupasta lisää ja suojaamaan listoja sekä oven karmeja. Pensseli käteen ja menoks.
Kolmeen otteeseen tarvi maalata, ennen kuin teuvolomaninainainenyökerhonpunainen väri oli poissa. Ja seinät näyttivät valkoisilta. Olisihan ompeluhuoneesta jotain iloisempaakin väriä voinut löytyä, mutta tuo edellä mainittu väri ei inspiroinut muuhun kuin puhtaan valkoiseen.
Nyt. Tyytyväinen.
Kun vielä joku tekisi viimeisen silauksen tänne.
Tai edes toisiks viimeisen.
Mä lupaan luututa.
Jee.
Tuutte kuulemaan tästä huoneesta.
Sen tuottamista tuotteista.
Lupasinkohan liikaa.
Apuva.
ps. Mustakin kuvien laatu on karmaisevaa. Ihan tekee pahaa. Silti se on veden pitävää aineistoa ahkeruudestani. Hahaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)