Kaunisteltu
todellisuus
Kukapa ei tahtoisi antaa siloiteltua kuvaa kodistaan, puhumattakaan itestään. Helposti tulee kaivettua kamera esiin silloin, kun koti on juur siivottu ja kaik kiiltää, pölypallerot ovat lentäneet kuin tuhka tuuleen. Näinpä. Tai toinen mulle ominainen piirre on ottaa vain yksityiskohtakuvaa, jossa ei näy taustaa eikä mitään muuta härpäkettä. Ja ai että. Talo on hyrskyn myrskyn, mutta se ei näy, ehei. Ja joo, yksin eläjänkin koti on välillä niin sotkussa, että jos ovelle koputettaisiin (mitä ei kyllä tapahdu yllättäin, harmi), varppiin esittäisin etten oo kotona. Eihän sellaseen huusholliin ketään voi päästää. Menis maine siististä ihmisestä. Ja maineen menettäminenhän on ikävää.
hehhee, siksi en ole ottanut sisustuskuvia aikoihin....
VastaaPoistaJa minulla "seisoo" kuormalava keskellä olohuoneen lattiaa :) Maalaushommat kesken...
VastaaPoistaJa näkisitpä mun makkarin, R nukkuu vielä patjalla lattialla ja pedit levällään koko päivän.
Sullahan on siellä vieraita koko ajan :)
Pitäis soitella joku päivä, mielessä olet ja monesti. a
Kiki, sama täällä, ny vaa lipsahti, ku tajusin että toi luonnonvalokausi alkaa olla lopuillaan.
VastaaPoistaA, sullako on kuormis? Mullahii tilaukses (lue: haaveis). No, mutta tuohan kuulostaa elämältä että pedit sijaamatta jne. ü
Nii mul oliki, kalenterissa on vielä silti sulle tilaa. Ringaillaan.
Kääk, miksi tutun näköisiä tavaroita on sun lattialla hujanhajan? :D
VastaaPoistaEi mitään hajua. ;)
PoistaMut ei tos enää niitä oo, jostain kumman syystä.