Kiirehän siinä sit tulee.
Ku kaik jäi viime tippaan.
Mitäpä muutakaan viime tipan ihmiseltä voi odottaa, kuin sitä viimeistä tippaa. Vaikka kuin yritän muuttaa tapani. Ainakin aion. Kohta pitää jo junaan juosta, vaik onkin pakkaamatta, siivoamatta ja konekkin linkoamatta. Nukkuakki pitäs. Jotta jaksaa ajaa, Turusta ylöspäin.
Kai mä sit meen.
Loman viettoon.
Toivon, että velipojat ovat laittaneet moottorikelkkansa kuntoon, jotta tämä akka saisi päästellä alkuvuoden höyryt (joita on kertynyt) kehosta ulos kurvaillessa ja kaahatessa pitkin metsiä ja peltoja. Oijoi. Se tuntuu hyvältä. Antaa mennä.
Että
oikein rauhallista Pääsiäistä teillekki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)