tiistai 3. huhtikuuta 2012

Pam pam..

..rumpu kaikuu.

Ei ole koskaan ollut mahdollisuutta tutustua rummun soiton alkeisiin. Harjoitteluun. Nyt sain tilaisuuden. En vaan halunnut tarttua siihen. Käänsin kylkeä. Esitin tiedotonta. Mallasin nukkuvaa. Earitkaan eivät auttaneet. Ah, tätä vuorotyöläisen arkea. Naapureita ei voi valita. Eikä tällasesta tarvii ruikuttaa. Varsinkaan päiväsaikaan. Tiedän. Enkä ruikuta. Ainakaan hirveesti.








Pääkipeä. Eikä kaffeenkaan ole maitotilkkastakaan. 
Ulkona ois kyl komia auringon paiste. Ja kirkas lumi. Josko kävelylle. Sais tän pöhnäisen pään selväks. Kerkeis tirsauttaakin ennen yötä.

ps. Oon niin trendikäs ku mul on oranssia sisustuksessa. Just luin että kyseinen väri on tän  kevään 2012 trendiväri. Vautsi vautsi. Earitkin mätsää. Vahingossa. Molemmat. Verho taivaan vanha.

4 kommenttia:

  1. Sä ootki aina muodissa mukana, sisustusta myöten. Tuo verho on kiva. Tykkään. Löytäsinköhän mä omista verho kätköistä mitään oranssia. Ehkä en.
    Työn iloa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ja aina. Etukäteen jälkikäteen. En ikinä. Ihan omalla fiiliksellä.

      Ostin teepannun. Tuu teelle!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitosta. Tiätsä, uppeelta tuntuu. Olla kotona.

      Poista

Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)