Pyöräillessä ihailin omakotitalojen pihamailla olevia kirsikkapuita, jotka olivat täydessä kukkaloistossaan. Ai että. Teki mieli salaa napata jostain oksa jos toinenkin. Ihan salaa. Sellaisesta, josta oksat roikkuvat kadulle. Kukaan mitään olisi huomannut.
Mutta kappas.
Pihasyreeninikin pikkuhiljaa availee nuppujaan.
Ja naps.
Oksat maljakkoon.
On muutes huumava tuoksu.
Voittaa lämmitetyn korvapuustin tuoksunkin.
Mennen tullen.
Syli täynnä syreenejä
seisoin yössä vaaleassa.
Kesäkuu -
Uneksien hohti taivas.
Takaa nuoren koivulehdon
käki kukahti.
- Saima Harmaja -
"En minä kirjoittanut tuota,
se valahti kynästäni..."
vuonna 1929
Syreeni on yksi lemppareistani. Hääkimppuun piti saada kielot, mutta jos niiden kukinta olisi ollut ohi, olisin valinnut syreenit. Meidän pihalla kasvaa tasan 10 erilaista syreenilajiketta. Perinteinen pihasyreeni on niin kotoisa, jalosyreenit älyn hienoja. ee
VastaaPoistaOi, en tiennytkään. Mutta tässä hiljattain muistelin sun kielokimppuasi, joka oli niin mieletön ja nykypäivänä ehkäpä epätavallinenkin.
PoistaAi, teil on lajikkeita sit vaikka muille jakaa. ;) Mulle ei oo tuttu, ku tää pihasyreeni, jolle en meinaa aina silti nimeäkään muistaa. :D