En ole lainkaan kieli-ihmisiä. Eilen, viron mailla, tämä tuli taas osoitettua monin eri tavoin. Harmikseni. Alla oleva esimerkki jää ehkä liiankin hyvin muistinystyröihini, mutta joo. Sattuuhan sitä.
Tuomi on ruottiksi hägg, eikä häck, kuten virheellisesti tuli mainittua. Pieni ääntämisero, suurempi merkitys. Varsinkin, kun tarkoitukseni oli kehua kaunista ja huumaavan tuoksun omaavaa puuta. Hehee. Ja puhuinkin ihan pokkana siitä toisesta. Oli nauruun aihetta - muulloinkin.
 |
| Etsimme tätä, löytämättä, mutta tulipahan kilometrejä kauniilla alueella. |
Päivä alkoi harmaana ja tuulisena.
Lopulta pilvet suostuivat väistymään sinisen taivaan tieltä päästäen auringon säteet turisti-ihoillemme. Tuuli ei ottanut laantuakseen, joten allekirjoittaneen vaatetus oli liian köykäinen. Eräs myyjä kyllä olisi myynyt minulle, tunikoiden superkuluttajalle, toisen pitkähihaisen tunikan, kaanis tunika, tule tule, kokeile sinä. En mennyt, enkä olisi ostanut sitä edes, hmm, kenellekään. Soli hirveä, kopio jostain upeasta. Painuimme pian pois kopiomarketista. Olihan se kokemus. Juup.
Kävelimme Vanhaa kaupunkia ristiin rastiin ja poikittain. Kyllä oli kateltavaa ja ostettavaa. Eestiläistä käsitöötä lähti suomalaisten kädentaitajien mukaan useampi paperikassi. On siellä kuulkaa osaamista, aitoa sellaista, onneksi myös. Eikä hinnat päätä huimaa.
Mukavaa oli, kommelluksista huolimatta.
Ja joo, molemmissa päissä olimme viimeiset laivaan ehtijät.
Koko rahalla nääs, sanois tamperelainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)