Makkari

Mun makkari on iso. Likaisen valkoista tiiliseinää vastapäätä on pikimusta seinä, jonka edessä on työpöytä, jota en koskaan käytä (kuin kuvissa). Olen ajatellut hankkiutua siitä eroon, en vaan saa aikaiseksi. Joten siinä se aina vain möllöttää. Ja pölyttyy, kuvitelkaa lasin ja mustan puun kombo, huoah. 

No , vastapäätä työlaiskan pöytää on sitten sänky, joka ei tiedä olisiko miten päin. Nyt se on taas näin päin. Että tiiliseinä on sängynpäätynä. Kunnes, huomenna - kenties - käännän sen toistepäin. Ja nukun paremmin. Kuvissa näkyvä asetelma vaan olisi visuaalisesti kauniimpi. Eikä tyynypää olisi kohti vaatekaappeja. Eivätkä unisilmät heräisi auringonpaisteeseen liian aikaisin. Onko sellaista vaaraa? 

Tänään haaveilin mainoksista (tällä kertaa) uutta sänkyä. Sopivasti pankista soittivat ja kyselivät kuulumisia (aika kiva) sekä suostuttelivat varaamaan käyntiaikaa jutellaksemme säästämisestä (hah) ja sijoittamisesta (huh). Puheissa vilahtelivat asuntoasiat (hui). En oo mitään ostamassa. Mutta. Eilen tuli ilmoitus, että vuokra nousee taas (kohtuuttomasti). Enkä hyväksy sitä. Vaan tahdon oman. Miten ja milloin. Sitä en tiedä.