Joskus kaapin perukoilta löytää tavaroita, jotka ovat jollekin hankittu lahjaksi, mutta jostakin syystä eivät olekaan päätyneet etiäppäin. Kuvissa esiintyvä Anneli Sainion keramiikkamobile on yksi niistä. Oon varmaan niin laiska hyödyntämään Itellan kalliita palveluksia, että vallan muualle tarkoitettu tavara jää helposti omiin nurkkiin pyörimään. No omaan kattoonhan ripustettavaksi toi päätyy. Sopii se munkin filosofiaan. Itseasiassa tänään piipahtaessani Fiskarsissa ostin tälle kaverin tekstillä NAUTI. On muutes vähän heikko lenkkini noi Fiskarsin putiikit. Siellä olisi vaikka ja mitä ostoskassiin sujahtavaa. Ei välttämättämättä niin kovin tarpeellista, mutta sitäkin silmää hivelevämpää. Designia. Mobilen lisäksi taisipa kassiin hiippailla jotain muutakin suoraan omaan käyttöön tulevaa. Ei "muka" jollekin lahjaksi hankittua. Ja pikkuhiljaa omaan käyttöön otettavaa. Heh.
EDIT. Uusimmassa mobilessani ei suinkaan lue, että nauti vaan luo. Muistukseksi itselleni luovasta minästäni. Luo. Jotain.
EDIT. Uusimmassa mobilessani ei suinkaan lue, että nauti vaan luo. Muistukseksi itselleni luovasta minästäni. Luo. Jotain.
Oi miten kaunis! Jopa lähtisi helposti minunkin mukaani tuollainen. Pitääkin tehdä Fiskarsin reissu tässä keväällä, pitkästä aikaa!
VastaaPoistaKaunispa hyviinnii. Eikä ole muutes hinnalla pilattu. Joten mars mars, sinne vaan, sitten kun kaikenlainen hässäkkä on ohi. :)
PoistaMinullakin on yksi samankaltainen. Tykkään. Sain kerran pikkusiskoltasi. Ai niin, onhan se munkin. :)
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua! <3
Niin onkin. Mutta hei vanhus, muistit väärin, et ole saanut sitä suinkaan pikkusiskoltani vaan sun vanhimmalta pikkusiskoltasi. Hehee. Eli. :D
PoistaMiten minä tuollaisen olen voinut unohtaa, en tajua. Tattista, vanhin pikkusiskoni! :)
Poista