tiistai 1. toukokuuta 2012

Ai että

Neljän päivän vapaa - kuin LOMA. 

Paljon tuli näettyä ja koettua. Kohdattuakin. Auton mittari nieli myös usiampia kilometrejä. Ja vatsat ne vasta nielivätkin, ei suinkaan kilometrejä vaan ihan ehtaa hyvää suuhun pantavaa. Pureskeltavaa. Väliin panostettiin tosisaan siihen mitä laitettiin. Eikä kertaakaan sorruttu matkan varrella ravinteeliin istumaan ja valmiille. Ei. Kahvipaikkoja kyllä etimmä, olivat keppanat laittaneet ovensa meitä ennen kiinni. Turistit sit vaan kurkki lasien välistä sisään. Ja huokaili.

Turussa meille tarjottiin kesän ensimmäiset jäätelöt. 
Maistui niin sitruuna-salmiakille että.
Förikin otti huomaansa entisen turkulaisen.
Oli ollut ikävä.






Tammisaaressa innostuttiin kuvaamaan. Urakalla. 
Sisko otti ja rrrrrakastui paikkaan tähän.




Maleksittiin kujilla, ihmeteltiin tönöjä, toisten koteja. Kurkittiin aidan raoista. Ja kyllä, siellä oli paaaaljon vihreämpää. Ja kukikkaampaa. Talon numerojakin linssin läpi kateltiin. Ihan saisi niistä kalenterin aikaiseksi, jos viitsisi.

Aurinko oli ilonamme. Pilviverhon takaa.














Linssin läpi tarpeeksi tiirailtuamme alkoi vatsan pohjia vallan hiukoa. Onneksi olimme varautuneet tähän. Aavistuksen nolona raahasin Vågöt vihertävään puistoon. Perässäni sisko, joka iloisena hälläväliä-tyyliin keikutti sylissänsä piknik-koria. Asetuimma aloille. Merituuli yltyi. Kylmyys yllätti. Joten söimme. Joimme. Kiitimme. Ja lähimme. 










Auton lämmitys laitettiin kaakkoon, niistettiin nenämme ja jatkettiin matkaa Raaseporin linnanraunioille. Parasta siellä oli kesäteatterilava. Joko remontissa oleva vaiko ihan purkukunnossa. Mielenkiintoinen.








 










Västäräkistä vähäsen.


Koska ihan varmasti on edesvastuutonta liekkö ihan laitonta tehdä näin pitkää postausta, jätän tämän tähän. Enkä kerro kuinka hienoja paikkoja oli Billnäsissä, tai Fiskarsissa, saati sitten... Vaikka kyllä mieleni tekisi. Hehee. 
Käykää ite kurkkimas jos ette vielä ole käyneet. 
Suosittelen.
Retkimieli vain matkaan. Ja kamera. Nii, ja evästä.
Ja mainiota seuraa.

Luonto on nyt ehkäpä kauneimmillaan. Ko se herää.


6 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihanalta toi teidän rannikkoroadtrippeily.
    Onksulla nää ruotsalaiset aina takakontissa ihan noi varmuuden vuoksi jos piknikityttää yllättää matkan varrella? ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli juurikin sitä. :)
      Juu, siel ne saa matkata niin kauan kunnes eräs nimeltä mainitsematon laiskahko immeinen saa ittestään niin pal irti, että siivoa parvekkeensa jonne tuolit oikeesti kuuluu. ü

      Hei, piti kahesti ihan kattoo että kuka onkaan kommannut kun sun prof.kuva on niin muuttunut. Vautsi vau Nanainen. :)

      Poista
  2. Oi, Tammisaareen minäkin haluan tänä kesänä! Kerran ollaan vaan ajettu sen läpi, vaikka verrattain lähellä asutaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus lähellä olevat asiat ovat niin kaukana. Suosittelen. Lupaanpa keittää sumpitkin jos näille asteille eksyttä. :)

      Poista
  3. "Oi jospa oisin saanut olla mukana!" ♪♫♪♪

    Ihanan näköinen ja kuuloinen loma! Mahtikattaus teillä, oon ihan kateellinen. Ja jäälauttaleivoksiakin, kääk. Minäkin tahdon! :) Kesällä, joohan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitäpä juuri. Töihin mennessä tuntui etten ole siellä koskaan käynytkään ja mitään tehnytkään. Hassua. Vapaat tekivät tehtävänsä.

      Ehdottomasti kesällä. Odotan. :)

      Poista

Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)