Lepopäivä

Aamulla rapsutin niskasta ja olkapäiltä vanhan nahkani pois. Viime viikonloppuna otin ja paloin. Joskus näköjään sekin on tehtävä. Nyt oon laikukas. En niin kovin kaunis. Enkä ruskea. Maallistahan se vaan on. Väittävät. 

Aamupäivällä pyörähdin Billnäsin antiikkimessuilla. Päätin summan millä saan ostaa tavaraa. Löysin muutamia varteen otettavia. Hinnat kiehuttivat. Aarikan raitasista peltirasioista olisi pitänyt pulittaa parikymppiä. Omani olen ostanut kymmenellä markalla. Niin kerta. Mitään en ostanut. Vettäkin ripsuutteli. Ärsytti. Fiskarsiin en ajanut, siellä olisi varmaan ollut vielä kalliimpaa. Miks vanha on niin kallista. Onko kaikki vanha ja risainen sit antiikkia. Ei musta. 

No. 

Kipin kapin kotiin. Kaupan kautta. 

Ostin tuuttirasian. Minä, joka en ole jäätelöihminen. 

Oli hyvää. 

Kaikelle mieliharmille löytyi syy. Ärsytykselle. 

Kuunkierto kohdillaan. 

Sohvalla pötkötelty ja unia otettu. 

Mukavilla sivuilla seikkailtu. 

Sunnuntai on lepopäivä. 

On se. 

ps. Misä se ukkonen oikein luuhaa? Tuulikin tyyntyi ja täh, tuollahan alkaa ilta-aurinko luomaan säteitänsä. Ei ne säätieteilijät tienneet.