sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Pöpöt poissa







"Kyllä ihmeitä tapahtuu, mutta yleensä niiden eteen saa tehdä tavattomasti töitä." 

Koko päivä duunattu imurin ja rätin kanssa. Ennen taloyhtiön julkilyömää hiljaisuutta imurin laulu loppui, sentään. Kyllä nyt on raikas koti. Ja pöpöt poissa. Viikon kestäneen lentsun ja yltiöpäisen väsymyksenkin haihdutin mattojen tamppauksen yhteydessä leijailevien pölypilvien sekaan. Pysyköön siellä. En tarvitse jälkitauteja. 

Lintujen tsirputuksesta ja kevään tulosta huolimatta olen hankkinut kotiini lisää kynttiläisiä jalkoja, aivan kuin edellisillä ei jo pärjäisi. Poltan kynttilöitä luvattoman paljon - tunnustan - ja edistän osaltani sitä muutosta, joka on näkyvillä kaikkialla. Kuten varhaisessa keväässä tai toisin sanoen olemattomassa talvessa. No, kynttilänjalkoja on kuitenkin kotiutunut, sekä postitse että kivijalkamyymälästä. Kuvissa esiintyvä koivuvanerinen kynttelikkö on taitavan Jasmiinan designia. Eikö oo huippu. Ja mikä parasta. Kruunukynttilät istuvat kuin valetut alumiinisille alustoillensa, perfecto. Tykkään. Voi vanerirakkaus. Kynttelikkö sopii vaneripöydälle kuin se eräs kulunut vertauskuva nenästä ja päästä. Mainiosti. 

9 kommenttia:

  1. Kyllä, yksinkertainen on kaunista!

    Ja vielä: tuolla on muutakin käyttöä. Tule sinä vaihteeksi meille Lucian päivänä ja paina kynttelikkkörengas kutreilles. Onko sinulla muuten näkynyt Lucia-vierasta, valontuojaa, sitten Heikinkadun aikain? -ee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on.

      No sinäpä sen keksit. Tulen Luciana. ü Hei, onhan mulla tässä asunnossakin käynyt eräs nappisilmäinen ja polkkatukkainen pikku-Lucia, jolla oli tonttuja ja porokin matkassa. Ei tainnut olla ihan oikea päivä, mutta ainakin joulukuu oli kyseessä. :) Jatkakaamme perinnettä.

      Poista
  2. Sopii teille hyvin, olen otettu kehuista, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vain. Kiitos sulle. ♥
      Onneksi toi on niin ajaton, ettei tota tartte pitkiin aikoihin nostaa kaapin uumeniin odottamaan syksyn pimeitä hetkiä ja joulua, ah. Ajattelin suojata sen jollain öljyllä, että mahdolliset valumat saa irti vanerista.

      Poista
    2. Suosittelin, sen tähden vain en käsitellyt niitä, jotta jokainen saa itse määrittää esim värin jos haluaa tummempaa/valkoisempaa :) Mulla on kyllä lähtenyt itse steariini vanerista pois vain ottamalla, mutta esim harmaasta jäänyt tahra, ei kyllä mua ainakaan haittaa.. :)

      Poista
  3. Iiiihana kynttelikkö! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkin. :)
      Eikä enää tai ainakaan vielä tee mieli sitä Normannin Heimaa.

      Poista
  4. oi, onpa tosiaan ihana kynttelikkö!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Yksinkertainen on kaunista. :) Ja vaneri kans.

      Poista

Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)