torstai 17. marraskuuta 2011

Askartelua

Autoin ihanien pikkutenavien äitiä, ehkäpä säästin myös hänen hermojaan. En omia.
Askarreltiin. Joulukortteja.  Ideoita ei ollut kovinkaan, silti saalis oli suuri. Lapset ovat ideanikkareita. Ja taitavia. Liimapuikot olivat koetuksella ja saksilla tehtiin muutakin kuin leikattiin tähtiä. Tehtiin me joulukalenteritkin. Kuusen malliset. Joulukalenterin pikkupikkupusseihin mahtui ainoastaan yksi Sisu-pastilli. Silti oiva määrä sisua joka aamulle, lasten kummitädeille. Koska intoa riitti vielä moneen touhuun, ainakin lapsilla, paketoimme heillekin heidän joulukalenteriin sopivat pikkupaketit. Oli jännää. Miten ihmeessä jaksavat odottaa joulukuuta ja kaikkia sen päiviä. Ihan pikkuvinkki tenavien vanhemmille, laittakaahan tarpeeks korkeelle kalenteri, jottei pikkukätöset käy ennen aikojaan kätköillä.

Askartelujen tauottua siivo oli, no siivottavaa riitti, mutta tunnelma oli mitä mainion. Siivouksen jälkeen saatiin mummun pipareita pakkasesta. Kun tenavat olivat nukkumatin mailla, mua hemmoteltiin erikoisihanalla kuumalla juomalla. Aah. Voisiko mukavammin jouluhommat alkaa?
















5 kommenttia:

  1. mistä näitä senttejä oikein tulee?? siis näitä ideoita :)

    VastaaPoista
  2. hah :D sitä ku ollaan niin niin ideanikkareita että, eikä ku lapsethan ne keksii ja tekee.

    VastaaPoista
  3. :D kiitti askartelijoiden puolesta.

    VastaaPoista
  4. Ihania!

    Sain jo omani, kiitos kummitytölle ja askarruttajalle :)

    VastaaPoista

Sana on vapaa. Tattista kommentistasi. :)