Tulin vain sanomaan, että täällä ollaan. Kotikin on. Kaaoksen vallassa. Ja käteni tärisee hiontakoneen jälkimainingeista. Hion keittiössäni lipastosenkkimikäsenytonkaankaappia. Voin sanoa, että hiontakone on parasta mitä tällä hetkellä tiedän. En enää koskaan hio käsin. Kestän tämän tärinän. Kuin nainen.
Pian meikäläisen tärisevät kädet hoitaa tenavia toisaalla, yön yli. Me taidamme ottaa aurinkoa, aimo annoksia. Ota sinäkin. Nauti lämmöstä. Hyvät viikonlopun jatkot.
Blogissani on sinulle haaste: http://meidnpieniryyni.blogspot.fi/2014/04/11-haaste.html :)
VastaaPoistaOi kiitos. Koitan tarttua (suhteellisen nopeasti ü) haasteeseesi. :)
PoistaPeukut hiomakoneelle, minä hioin aikoinaan meidän keittiön kaapinovia ehkä neliösenttimetrin ja sitten iskän työkaluvarastolle. Ihanat vaput!
VastaaPoistaNiina, eihän hiota enää koskaan käsin. Se on hullua hommaa. Aikoinani hioin fanettit käsin. Vieläkin tuntuu se sormissa. Kyllä tää (jo unohtunut) tärinä on vaan paljon parempi.
PoistaEt arvaa. Toi kone, on mun ja iskän yhteinen. Oikeesti. :D Ja meillä on välimatka yli 600km, niin voit arvata, että.... :)
moi, poikkesin vaan kurkkaamaan mitä tänne kuuluu :)
VastaaPoistaMoi moi Laura.
PoistaIhana oot, että poikkesit ja kyselit. Se olit sä, se viimeinen niitti, että uusi teksti syntyi. Kiitos siitä sulle. ♥
Hyvää kuuluu, on touhua neljän seinän sisällä ja mahtivihreyttä ulkona luonnossa. Mä nautin. Nauti sinäkin. :)
Nuapurin-blogista tieni tänne löysin. Kiva blogi, paljon kaikkea samaa josta itsekkin pidän :) Pärettäkin kotiutui tänään lisää kirpparilta...
VastaaPoistaKuulostaapa kivalta. Tervetuloa vaan joukon jatkoksi. ♥
PoistaOn vaan ollut aikamoista matalalentoa blogin päivitysten suhteen, kuten varmaan huomasitkin. Mutta kyllä mä viimestään kesän helteiden jälkeen olen taas iskussa. Ja päivitystahti kohenee nollasta sataan. Toivon niin. :)
Mukavaa kesää sulle Sanna.